lekseemi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalekseemi (5)
- (kielitiede) sanan kaikki taivutusmuodot käsittävä abstraktio[1], leksikkoon kuuluva leksikaalinen vapaa morfeemi
- ”Lekseemi-termiä käytetään, kun tarkoitetaan sanaa kielen sanaston jäsenenä tai esim. sanakirjan yksikkönä. Lekseemin toteutumia ovat sen sananmuodot.”[1]
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lekseemi | lekseemit |
genetiivi | lekseemin | lekseemien (lekseemein) |
partitiivi | lekseemiä | lekseemejä |
akkusatiivi | lekseemi; lekseemin |
lekseemit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lekseemissä | lekseemeissä |
elatiivi | lekseemistä | lekseemeistä |
illatiivi | lekseemiin | lekseemeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lekseemillä | lekseemeillä |
ablatiivi | lekseemiltä | lekseemeiltä |
allatiivi | lekseemille | lekseemeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lekseeminä | lekseemeinä |
translatiivi | lekseemiksi | lekseemeiksi |
abessiivi | lekseemittä | lekseemeittä |
instruktiivi | – | lekseemein |
komitatiivi | – | lekseemeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lekseemi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- lekseemi Tieteen termipankissa