lemu
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlemu/
- tavutus: le‧mu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lemu | lemut |
| genetiivi | lemun | lemujen |
| partitiivi | lemua | lemuja |
| akkusatiivi | lemu; lemun |
lemut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lemussa | lemuissa |
| elatiivi | lemusta | lemuista |
| illatiivi | lemuun | lemuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lemulla | lemuilla |
| ablatiivi | lemulta | lemuilta |
| allatiivi | lemulle | lemuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lemuna | lemuina |
| translatiivi | lemuksi | lemuiksi |
| abessiivi | lemutta | lemuitta |
| instruktiivi | – | lemuin |
| komitatiivi | – | lemuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lemu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: lemuta
Aiheesta muualla
muokkaa- lemu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1