Substantiivi

muokkaa

lenkkeily (2)

  1. lenkkeileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈleŋkːei̯ly/
  • tavutus: lenk‧kei‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lenkkeily lenkkeilyt
genetiivi lenkkeilyn lenkkeilyjen
lenkkeilyiden
lenkkeilyitten
partitiivi lenkkeilyä lenkkeilyitä
lenkkeilyjä
akkusatiivi lenkkeily;
lenkkeilyn
lenkkeilyt
sisäpaikallissijat
inessiivi lenkkeilyssä lenkkeilyissä
elatiivi lenkkeilystä lenkkeilyistä
illatiivi lenkkeilyyn lenkkeilyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lenkkeilyllä lenkkeilyillä
ablatiivi lenkkeilyltä lenkkeilyiltä
allatiivi lenkkeilylle lenkkeilyille
muut sijamuodot
essiivi lenkkeilynä lenkkeilyinä
translatiivi lenkkeilyksi lenkkeilyiksi
abessiivi lenkkeilyttä lenkkeilyittä
instruktiivi lenkkeilyin
komitatiivi lenkkeilyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lenkkeily-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

lenkkeilyasu, lenkkeilyjalkine, lenkkeilymaasto, lenkkeilypolku

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lenkkeily Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 171, 413 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa