lentosuukko
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- ele, jossa "lähetetään" jollekulle suudelma suutelemalla kättään ja sitten heilauttamalla sitä kohteen suuntaan
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlent̪oˌsuːkːo/
- tavutus: len‧to‧suuk‧ko
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lentosuukko | lentosuukot |
genetiivi | lentosuukon | lentosuukkojen |
partitiivi | lentosuukkoa | lentosuukkoja |
akkusatiivi | lentosuukko; lentosuukon |
lentosuukot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lentosuukossa | lentosuukoissa |
elatiivi | lentosuukosta | lentosuukoista |
illatiivi | lentosuukkoon | lentosuukkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lentosuukolla | lentosuukoilla |
ablatiivi | lentosuukolta | lentosuukoilta |
allatiivi | lentosuukolle | lentosuukoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lentosuukkona | lentosuukkoina |
translatiivi | lentosuukoksi | lentosuukoiksi |
abessiivi | lentosuukotta | lentosuukoitta |
instruktiivi | – | lentosuukoin |
komitatiivi | – | lentosuukkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | lentosuuko- | |
vahva vartalo | lentosuukko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista lento ja suukko
Käännökset
muokkaa1. ele
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- lentosuudelma
- (arkikieltä) lentopusu
Aiheesta muualla
muokkaa- lentosuukko Kielitoimiston sanakirjassa