Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

lerppu

  1. löysä, taipuisa, joustava

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlerpːu/
  • tavutus: lerp‧pu

Liittyvät sanat muokkaa

Substantiivi muokkaa

 
”Lerppu”

lerppu (1-B)

  1. (tietotekniikka, arkikieltä) taipuisa 5,25 tuuman magneettinen levyke

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lerppu lerput
genetiivi lerpun lerppujen
partitiivi lerppua lerppuja
akkusatiivi lerppu;
lerpun
lerput
sisäpaikallissijat
inessiivi lerpussa lerpuissa
elatiivi lerpusta lerpuista
illatiivi lerppuun lerppuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lerpulla lerpuilla
ablatiivi lerpulta lerpuilta
allatiivi lerpulle lerpuille
muut sijamuodot
essiivi lerppuna lerppuina
translatiivi lerpuksi lerpuiksi
abessiivi lerputta lerpuitta
instruktiivi lerpuin
komitatiivi lerppuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lerpu-
vahva vartalo lerppu-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • lerppu Kielitoimiston sanakirjassa