levitin
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- laite tai muu väline, jota käytetään jonkin levittämiseen
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | levitin | levittimet |
| genetiivi | levittimen | levittimien levitinten |
| partitiivi | levitintä | levittimiä |
| akkusatiivi | levitin; levittimen |
levittimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | levittimessä | levittimissä |
| elatiivi | levittimestä | levittimistä |
| illatiivi | levittimeen | levittimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | levittimellä | levittimillä |
| ablatiivi | levittimeltä | levittimiltä |
| allatiivi | levittimelle | levittimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | levittimenä (levitinnä) |
levittiminä |
| translatiivi | levittimeksi | levittimiksi |
| abessiivi | levittimettä | levittimittä |
| instruktiivi | – | levittimin |
| komitatiivi | – | levittimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | levittime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
levitin- | |
Etymologia
muokkaa- verbistä levittää
Verbi
muokkaalevitin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä levittää