libero
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalibero (2)
- (urheilu) jalkapallossa tietty puolustava pelirooli
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlibero/
- tavutus: li‧be‧ro
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | libero | liberot |
| genetiivi | liberon | liberojen liberoiden liberoitten |
| partitiivi | liberoa | liberoita liberoja |
| akkusatiivi | libero; liberon |
liberot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liberossa | liberoissa |
| elatiivi | liberosta | liberoista |
| illatiivi | liberoon | liberoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liberolla | liberoilla |
| ablatiivi | liberolta | liberoilta |
| allatiivi | liberolle | liberoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liberona | liberoina |
| translatiivi | liberoksi | liberoiksi |
| abessiivi | liberotta | liberoitta |
| instruktiivi | – | liberoin |
| komitatiivi | – | liberoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | libero- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaitalian sanasta libero ’vapaa’
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- libero Kielitoimiston sanakirjassa
Espanja
muokkaaVerbi
muokkaalibero
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä liberar
Italia
muokkaaAdjektiivi
muokkaalibero m., libera[luo] f. (monikko liberi[luo] m., libere[luo] f.)
Substantiivi
muokkaalibero m. (monikko liberi[luo])
- (urheilu) libero
Verbi
muokkaalibero
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä liberare
Latina
muokkaaAdjektiivi
muokkaalīberō
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta līber
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta līber
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta līber
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta līber
Verbi
muokkaalīberō (I) (akt. prees. inf. līberāre,ind. perf. y. 1. p. līberāvī, part. perf. līberātus) (taivutus[luo])