Wikipedia
Katso artikkeli Lierot Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Liero

Substantiivi

muokkaa

liero (1)

  1. mato; Lumbricidae-heimon eläin
  2. (kuvaannollisesti) lipevä, epämiellyttävä henkilö; epärehellinen henkilö, (pikku)rikollinen
    "Ja viereisellä reiällä ongittaa tehtaan pohatta laiska ja kiero.
    Onko ihme jos se enemmän kaloja saa – siiman molemmissa päissä on liero."
    [1]

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlie̯ro/
  • tavutus: lie‧ro

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi liero lierot
genetiivi lieron lierojen
partitiivi lieroa lieroja
akkusatiivi liero;
lieron
lierot
sisäpaikallissijat
inessiivi lierossa lieroissa
elatiivi lierosta lieroista
illatiivi lieroon lieroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lierolla lieroilla
ablatiivi lierolta lieroilta
allatiivi lierolle lieroille
muut sijamuodot
essiivi lierona lieroina
translatiivi lieroksi lieroiksi
abessiivi lierotta lieroitta
instruktiivi lieroin
komitatiivi lieroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo liero-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

harmaaliero, kasteliero, metsäliero, multaliero, onkiliero, peltoliero, punaliero

Aiheesta muualla

muokkaa
  • liero Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Teppo, Jaakko (san.). Pilkillä. Jp-musiikki jps 1047 (45). 1982