liikkuvuus

Suomi

liikkuvuus (40)

kyky liikkua; kyky liikkua ja toimia nopeasti
työvoiman liikkuvuus

Hankinnalla lisätään panssaroitujen joukkojen liikkuvuutta ja suojaa.
kyky vaihtaa tai muuttaa asemaansa, yhteiskuntaluokkaansa, ammattiaan
sosiaalinen liikkuvuus
(shakki) nappuloiden tai nappulan erityisesti upseerien kyky siirtyä vapaasti shakkilaudalla.
Liikkuvuuden parantamiseksi omat sotilaat on sijoitettava erivärisille ruuduille, kuin millä oma lähetti liikkuu, ettei siitä tule ns. huono lähetti.

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	liikkuvuus	liikkuvuudet
genetiivi	liikkuvuuden	liikkuvuuksien
partitiivi	liikkuvuutta	liikkuvuuksia
akkusatiivi	liikkuvuus; liikkuvuuden	liikkuvuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	liikkuvuudessa	liikkuvuuksissa
elatiivi	liikkuvuudesta	liikkuvuuksista
illatiivi	liikkuvuuteen	liikkuvuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	liikkuvuudella	liikkuvuuksilla
ablatiivi	liikkuvuudelta	liikkuvuuksilta
allatiivi	liikkuvuudelle	liikkuvuuksille
muut sijamuodot
essiivi	liikkuvuutena	liikkuvuuksina
translatiivi	liikkuvuudeksi	liikkuvuuksiksi
abessiivi	liikkuvuudetta	liikkuvuuksitta
instruktiivi	–	liikkuvuuksin
komitatiivi	–	liikkuvuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	liikkuvuude-
vahva vartalo	liikkuvuute-
konsonantti- vartalo	liikkuvuut-

1. kyky liikkua; kyky liikkua ja toimia nopeasti