lintunen

Suomi

Substantiivi

lintunen (38)

(deminutiivinen) lintu; pieni lintu

Ääntäminen

IPA: /ˈlint̪unen/
tavutus: lin‧tu‧nen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lintunen	lintuset
genetiivi	lintusen	lintusten lintusien
partitiivi	lintusta	lintusia
akkusatiivi	lintunen; lintusen	lintuset
sisäpaikallissijat
inessiivi	lintusessa	lintusissa
elatiivi	lintusesta	lintusista
illatiivi	lintuseen	lintusiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lintusella	lintusilla
ablatiivi	lintuselta	lintusilta
allatiivi	lintuselle	lintusille
muut sijamuodot
essiivi	lintusena (lintusna)	lintusina
translatiivi	lintuseksi	lintusiksi
abessiivi	lintusetta	lintusitta
instruktiivi	–	lintusin
komitatiivi	–	lintusine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	lintuse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	lintus-

Etymologia

lintu + -nen

Käännökset

1. deminutiivinen: lintu

kroaatti: ptičica f.

Aiheesta muualla

lintunen Kielitoimiston sanakirjassa
lintunen Suomen etymologisessa sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=lintunen&oldid=4611320”