lipsahdus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlipsɑhdus/
- tavutus: lip‧sah‧dus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lipsahdus | lipsahdukset |
genetiivi | lipsahduksen | lipsahdusten lipsahduksien |
partitiivi | lipsahdusta | lipsahduksia |
akkusatiivi | lipsahdus; lipsahduksen |
lipsahdukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lipsahduksessa | lipsahduksissa |
elatiivi | lipsahduksesta | lipsahduksista |
illatiivi | lipsahdukseen | lipsahduksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lipsahduksella | lipsahduksilla |
ablatiivi | lipsahdukselta | lipsahduksilta |
allatiivi | lipsahdukselle | lipsahduksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lipsahduksena | lipsahduksina |
translatiivi | lipsahdukseksi | lipsahduksiksi |
abessiivi | lipsahduksetta | lipsahduksitta |
instruktiivi | – | lipsahduksin |
komitatiivi | – | lipsahduksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lipsahdukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lipsahdus- |
Aiheesta muualla
muokkaa- lipsahdus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39