Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lohdutus (39)

  1. lohduttaminen
  2. lohtu
    Taide herättää ylevämmän käsityksen elämästä ja suo lohdutusta vaivoissa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlohdut̪us/
  • tavutus: loh‧du‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lohdutus lohdutukset
genetiivi lohdutuksen lohdutusten
lohdutuksien
partitiivi lohdutusta lohdutuksia
akkusatiivi lohdutus;
lohdutuksen
lohdutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi lohdutuksessa lohdutuksissa
elatiivi lohdutuksesta lohdutuksista
illatiivi lohdutukseen lohdutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lohdutuksella lohdutuksilla
ablatiivi lohdutukselta lohdutuksilta
allatiivi lohdutukselle lohdutuksille
muut sijamuodot
essiivi lohdutuksena lohdutuksina
translatiivi lohdutukseksi lohdutuksiksi
abessiivi lohdutuksetta lohdutuksitta
instruktiivi lohdutuksin
komitatiivi lohdutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lohdutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lohdutus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä lohduttaa (lohdut- + -us)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

lohdutusmaali, lohdutuspalkinto

Aiheesta muualla muokkaa