loiskuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaloiskuminen (38)
- teonnimi verbistä loiskua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loiskuminen | loiskumiset |
| genetiivi | loiskumisen | loiskumisten loiskumisien |
| partitiivi | loiskumista | loiskumisia |
| akkusatiivi | loiskuminen; loiskumisen |
loiskumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | loiskumisessa | loiskumisissa |
| elatiivi | loiskumisesta | loiskumisista |
| illatiivi | loiskumiseen | loiskumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | loiskumisella | loiskumisilla |
| ablatiivi | loiskumiselta | loiskumisilta |
| allatiivi | loiskumiselle | loiskumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | loiskumisena (loiskumisna) |
loiskumisina |
| translatiivi | loiskumiseksi | loiskumisiksi |
| abessiivi | loiskumisetta | loiskumisitta |
| instruktiivi | – | loiskumisin |
| komitatiivi | – | loiskumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | loiskumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
loiskumis- | |