loiste
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaloiste (48)
- se, että loistaa; hohto, hohde
- Neon- ja argonvalojen loiste häiritsee yöuniani!
- parrasvalojen loiste
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈloi̯st̪eˣ/
- tavutus: lois‧te
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | loiste | loisteet |
genetiivi | loisteen | loisteiden loisteitten |
partitiivi | loistetta | loisteita |
akkusatiivi | loiste; loisteen |
loisteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | loisteessa | loisteissa |
elatiivi | loisteesta | loisteista |
illatiivi | loisteeseen | loisteisiin loisteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | loisteella | loisteilla |
ablatiivi | loisteelta | loisteilta |
allatiivi | loisteelle | loisteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | loisteena | loisteina |
translatiivi | loisteeksi | loisteiksi |
abessiivi | loisteetta | loisteitta |
instruktiivi | – | loistein |
komitatiivi | – | loisteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | loistee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
loistet- |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- loiste Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 952 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa