lokum
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
lokum (6)
- turkkilaisperäinen tomusokerilla päällystetty hillomainen makeinen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlokum/
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lokum | lokumit |
| genetiivi | lokumin | lokumien lokumeiden lokumeitten |
| partitiivi | lokumia | lokumeita lokumeja |
| akkusatiivi | lokum; lokumin |
lokumit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lokumissa | lokumeissa |
| elatiivi | lokumista | lokumeista |
| illatiivi | lokumiin | lokumeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lokumilla | lokumeilla |
| ablatiivi | lokumilta | lokumeilta |
| allatiivi | lokumille | lokumeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lokumina | lokumeina |
| translatiivi | lokumiksi | lokumeiksi |
| abessiivi | lokumitta | lokumeitta |
| instruktiivi | – | lokumein |
| komitatiivi | – | lokumeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lokumi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- turkin sanasta lokum ← arabian sanasta راحة حلقوم (raḥāt ul-ḥulqūm)
Käännökset muokkaa
1. turkkilainen makeinen
|
Liittyvät sanat muokkaa
Rinnakkaismuodot muokkaa
Yläkäsitteet muokkaa
Puola muokkaa
Substantiivi muokkaa
lokum n. (genetiivi lokum, yleensä yksikössä, monikko lokum tai loka)
- (kirjakieltä) majapaikka