loka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kura, lieju
- viemärijäte
- (kuvaannollisesti) lika , epäpuhtaus; saasta, iljetys
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlokɑ/
- tavutus: lo‧ka
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loka | loat |
| genetiivi | loan | lokien (lokain) |
| partitiivi | lokaa | lokia |
| akkusatiivi | loka; loan |
loat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | loassa | loissa |
| elatiivi | loasta | loista |
| illatiivi | lokaan | lokiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | loalla | loilla |
| ablatiivi | loalta | loilta |
| allatiivi | loalle | loille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lokana | lokina |
| translatiivi | loaksi | loiksi |
| abessiivi | loatta | loitta |
| instruktiivi | – | loin |
| komitatiivi | – | lokine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | loa- | |
| vahva vartalo | loka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaloanheitto, loka-auto, lokakuu, lokasuoja
Anagrammit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- loka Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 965 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Ruotsi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaloka yl. (1) (yks. määr. lokan [luo], mon. epämäär. lokor [luo], mon. määr. lokorna [luo])