loka
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- kura, lieju
- viemärijäte
- (kuvaannollisesti) lika , epäpuhtaus; saasta, iljetys
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlokɑ/
- tavutus: lo‧ka
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | loka | loat |
genetiivi | loan | lokien (lokain) |
partitiivi | lokaa | lokia |
akkusatiivi | loka; loan |
loat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | loassa | loissa |
elatiivi | loasta | loista |
illatiivi | lokaan | lokiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | loalla | loilla |
ablatiivi | loalta | loilta |
allatiivi | loalle | loille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lokana | lokina |
translatiivi | loaksi | loiksi |
abessiivi | loatta | loitta |
instruktiivi | – | loin |
komitatiivi | – | lokine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | loa- | |
vahva vartalo | loka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
loanheitto, loka-auto, lokakuu, lokasuoja
Anagrammit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- loka Kielitoimiston sanakirjassa
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
loka yl. (1) (yks. määr. lokan [luo], mon. epämäär. lokor [luo], mon. määr. lokorna [luo])