Redirect arrow without text.svg
Katso myös: kůra


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kura (10)

  1. veden ja saven seos: muta
    yltä päältä kurassa
    polvia myöten kurassa
  2. (arkikieltä) vetinen uloste
  3. (kuvaannollisesti, arkikieltä) roska, paska (jokin, jonka puhuja haluaa esittää täysin kelvottomana tai merkityksettömänä)
    Tuohan on aivan hirveää kuraa!

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈku.rɑ/

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kura kurat
genetiivi kuran kurien
(kurain)
partitiivi kuraa kuria
akkusatiivi kura;
kuran
kurat
sisäpaikallissijat
inessiivi kurassa kurissa
elatiivi kurasta kurista
illatiivi kuraan kuriin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuralla kurilla
ablatiivi kuralta kurilta
allatiivi kuralle kurille
muut sijamuodot
essiivi kurana kurina
translatiivi kuraksi kuriksi
abessiivi kuratta kuritta
instruktiivi kurin
komitatiivi kurine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

vanha germaaninen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

kurakeli, kuralammikko, kuralätäkkö, kuramatto, kuravelli, kuravesi

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kura Kielitoimiston sanakirjassa

PuolaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kura f.

  1. kana

Liittyvät sanatMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.