paska
![]() |
Suomi muokkaa
Interjektio muokkaa
paska
- eräs kirosana
- Voi paska, tästä ei tuu yhtään mitään!
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpɑskɑ/
- tavutus: pas‧ka
Käännökset muokkaa
Adjektiivi muokkaa
paska (9) (komparatiivi paskempi, superlatiivi paskin) (taivutus[luo])
- (alatyyliä) huono
- Olet ihan paska matematiikassa.
- En suostu kuvaamaan paskoilla kameroilla.
- (alatyyliä) rikkinäinen (vain essiivissä tai translatiivissa)
- Tämä kone meni nyt paskaksi.
- Se on paskana.
- (alatyyliä) epämiellyttävä, vaivalloinen
- Armeija oli paskaa.
Käännökset muokkaa
2. rikkinäinen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- paska Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
paska (9)
- (alatyyliä) uloste; (ulkopaikallissijoissa funktioverbin kanssa) viittaa ulostamiseen
- Pelkäsin niin paljon, että tuli paskat housuun.
- Lannoitan pellot lehmänpaskalla.
- käydä paskalla, mennä paskalle
- (alatyyliä) kielteinen tai valheellinen asia
- Älä puhu paskaa!
- En kestä enää tätä paskaa.
- Jos noin teette, paskaa tippuu niskaan hyvinkin pian.
- Senkin paskat!
- (alatyyliä) turhanpäiväinen tai joutava asia
- puhua paskaa, jauhaa paskaa
- (alatyyliä, negaatiossa) (ei) mitään, (ei) yhtään
- En välitä paskaakaan.
- Ei paskan väliä.
- Googlettelemalla ei löytynyt lasta eikä paskaa.
- (slangia, alatyyliä) vierasaine, jatkeaine, epäpuhtaus
- Tässä pirissä oli ties mitä paskaa seassa, sain siitä hirvittävän hedarin.
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paska | paskat |
genetiivi | paskan | paskojen (paskain) |
partitiivi | paskaa | paskoja |
akkusatiivi | paska; paskan |
paskat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | paskassa | paskoissa |
elatiivi | paskasta | paskoista |
illatiivi | paskaan | paskoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | paskalla | paskoilla |
ablatiivi | paskalta | paskoilta |
allatiivi | paskalle | paskoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | paskana | paskoina |
translatiivi | paskaksi | paskoiksi |
abessiivi | paskatta | paskoitta |
instruktiivi | – | paskoin |
komitatiivi | – | paskoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | paska- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
- sanaa on arveltu ikivanhaksi suomalaisugrilaiseksi sanaksi; vertaa karjalan paska ’ulostus; lika; kelvoton’, liivin paškà ’(vetelä) ulostus’, ersamordvan ṕśḱiźems ’ulostaa (vetelää)’ ja unkarin fos ’vetelä ulostus, ripuli’
Käännökset muokkaa
1. uloste
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: paskiainen
Yhdyssanat muokkaa
hätäpaska, kyykkypaska, paskahalvaus, paskahousu, paskahuussi, paskakokkare, paskanaama, paskanahka, paskantärkeä, paskaperse, paskapuhe, paskapää, paskarastas
Idiomit muokkaa
- Rahaa on niin, ettei paskalle taivu
- paska lentää kuin varpusparvi
- olla ripulissa
- ei lasta eikä paskaa
- ei mitään
- puhua paskaa, jauhaa paskaa
- puhua turhanpäiväisiä asioita
- puhua paskaa jostakusta
- kertoa leimaavia tai negatiivisia asioita, haukkua jotakuta
Aiheesta muualla muokkaa
- paska Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
paska (9)
- ortodoksisuuteen liittyvä ukrainalainen pääsiäiseksi valmistettava makea leipä
- pashan ukrainalainen variantti
Etymologia muokkaa
- äännelaina samanmerkityksisestä ukrainan sanasta паска < laajentuma merkityksestä ’pääsiäinen’
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (leipä) kulitsa
Chickasaw muokkaa
Substantiivi muokkaa
paska
Verbi muokkaa
paska
Espanja muokkaa
Substantiivi muokkaa
paska f. (monikko paskas)