Katso myös: -läntä
Wikipedia
Katso artikkeli Lanta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

lanta (9-J)

  1. kasvisravintoa syövän kotieläimen uloste
    Lenkkeilypolku on taas aivan hevosenlannassa.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑnt̪ɑ/, [ˈlɑ̝n̪t̪ɑ̝]
  • tavutus: lan‧ta

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lanta Kielitoimiston sanakirjassa
  • lanta Tieteen termipankissa

Substantiivi

muokkaa

lanta

  1. (murteellinen) alamaa

Etymologia

muokkaa

saamen kielestä < skandinaavinen laina, vrt. ruotsin land[2]

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Artikkelit 53, 917 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. {{{s}}}. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2. 380