land

Katso myös: Land

Englanti

Substantiivi

land (monikko lands)

1. maa; kuiva maa; maa-alue; viljelysmaa

Liittyvät sanat

• country
• landlord
• wonderland

Yhdyssanat

• landform, landmine, landslide, lowland

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	lands
part. prees.	landing
imp. & part. perf.	landed

land

1. laskeutua

   When America landed on the moon, the whole world did (dw.com/en)

2. (transitiivinen) viedä, saada päätymään jonnekin

   How a Social Media Post in Russia Can Land You in Jail. (Newsweek)

Hollanti

Substantiivi

land n. (monikko landen)

1. maa, maaseutu, maaperä

Verbi

land

1. (taivutusmuoto) landen

Islanti

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö			monikko
	epämääräinen	määräinen		epämääräinen	määräinen
nominatiivi	land	landið		lönd	löndin
akkusatiivi	land	landið		lönd	löndin
datiivi	landi	landinu		löndum	löndunum
genetiivi	lands	landsins		landa	landanna

land n.

1. maa (kuiva Maapallon pinta)
2. maa (valtio)

Ranska

Substantiivi

land m. (monikko länder)

1. Saksan osavaltio

   Le Parti pirate entre au Parlement du Land de Berlin (Le Monde, 19.9.2011)

Huomautukset

• (ranskan vuoden 1990 oikeinkirjoitussuositus) monikko: lands

Ruotsi

Substantiivi

land n. (3) (yks. määr. landet[luo], mon. epämäär. länder[luo], mon. määr. länderna[luo])

1. maa, valtakunta
2. maa, manner
3. maaseutu

Liittyvät sanat

• stat

Idiomit

Sanonnat

• gå i land med ngt – pystyä jhkn

Aiheesta muualla

• land Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Saksa

Verbi

land

1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä landen

Tanska

Substantiivi

land n. (yks. määr. landet[luo], mon. epämäär. lande[luo], mon. määr. landene [luo])

1. maa, valtio