luokki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- hevosilla käytettävien työvaljaiden osa, puinen tai metallinen kaari, jonka jännitys pitää aisat irti hevosen kyljistä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈluo̯kːi/
- tavutus: luok‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luokki | luokit |
| genetiivi | luokin | luokkien (luokkein) |
| partitiivi | luokkia | luokkeja |
| akkusatiivi | luokki; luokin |
luokit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luokissa | luokeissa |
| elatiivi | luokista | luokeista |
| illatiivi | luokkiin | luokkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luokilla | luokeilla |
| ablatiivi | luokilta | luokeilta |
| allatiivi | luokille | luokeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luokkina | luokkeina |
| translatiivi | luokiksi | luokeiksi |
| abessiivi | luokitta | luokeitta |
| instruktiivi | – | luokein |
| komitatiivi | – | luokkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | luoki- | |
| vahva vartalo | luokki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaslaavilainen laina[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- luokki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.