lomautus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalomautus (39)
- työnantajan väliaikainen toimenpide, jossa palkansaaja määrätään pakkolomalle ja palkanmaksu katkaistaan
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlomɑu̯t̪us/ tai /ˈlomɑˌut̪us/
- tavutus: lo‧mau‧tus / lo‧ma‧u‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lomautus | lomautukset |
| genetiivi | lomautuksen | lomautusten lomautuksien |
| partitiivi | lomautusta | lomautuksia |
| akkusatiivi | lomautus; lomautuksen |
lomautukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lomautuksessa | lomautuksissa |
| elatiivi | lomautuksesta | lomautuksista |
| illatiivi | lomautukseen | lomautuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lomautuksella | lomautuksilla |
| ablatiivi | lomautukselta | lomautuksilta |
| allatiivi | lomautukselle | lomautuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lomautuksena | lomautuksina |
| translatiivi | lomautukseksi | lomautuksiksi |
| abessiivi | lomautuksetta | lomautuksitta |
| instruktiivi | – | lomautuksin |
| komitatiivi | – | lomautuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lomautukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lomautus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. työnantajan väliaikainen toimenpide, jossa palkansaaja määrätään pakkolomalle ja palkanmaksu katkaistaan
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- lomautus Kielitoimiston sanakirjassa
- lomautus Tieteen termipankissa
- Artikkeli 4771 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa