lopullisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalopullisuus (40)
- se, että on lopullinen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlopulˌlisuːs/
- tavutus: lo‧pul‧li‧suus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lopullisuus | lopullisuudet |
| genetiivi | lopullisuuden | lopullisuuksien |
| partitiivi | lopullisuutta | lopullisuuksia |
| akkusatiivi | lopullisuus; lopullisuuden |
lopullisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lopullisuudessa | lopullisuuksissa |
| elatiivi | lopullisuudesta | lopullisuuksista |
| illatiivi | lopullisuuteen | lopullisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lopullisuudella | lopullisuuksilla |
| ablatiivi | lopullisuudelta | lopullisuuksilta |
| allatiivi | lopullisuudelle | lopullisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lopullisuutena | lopullisuuksina |
| translatiivi | lopullisuudeksi | lopullisuuksiksi |
| abessiivi | lopullisuudetta | lopullisuuksitta |
| instruktiivi | – | lopullisuuksin |
| komitatiivi | – | lopullisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | lopullisuude- | |
| vahva vartalo | lopullisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
lopullisuut- | |
Etymologia
muokkaasanan lopullinen vartalosta lopullis- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- lopullisuus Kielitoimiston sanakirjassa