Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lukitus (39)

  1. lukitseminen; lukitsemisjärjestelmä
    keskuslukitus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlukit̪us/
  • tavutus: lu‧ki‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lukitus lukitukset
genetiivi lukituksen lukitusten
lukituksien
partitiivi lukitusta lukituksia
akkusatiivi lukitus;
lukituksen
lukitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi lukituksessa lukituksissa
elatiivi lukituksesta lukituksista
illatiivi lukitukseen lukituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lukituksella lukituksilla
ablatiivi lukitukselta lukituksilta
allatiivi lukitukselle lukituksille
muut sijamuodot
essiivi lukituksena lukituksina
translatiivi lukitukseksi lukituksiksi
abessiivi lukituksetta lukituksitta
instruktiivi lukituksin
komitatiivi lukituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lukitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lukitus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä lukita (lukit- + -us)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

keskuslukitus, lukitusjousi, lukitusjärjestelmä, lukituskynsi, lukituslaite, lukitussalpa, sähkölukitus, takalukitus

Aiheesta muualla muokkaa

  • lukitus Kielitoimiston sanakirjassa