lumous

Suomi

Substantiivi

lumous (39)

taika, jonka tekijä alistaa toisen persoonan hallintaansa lumoamalla
lumoavan taian tekoon käytettävä loitsu
viehätys

Ääntäminen

IPA: /ˈlumous/ tai /ˈlumou̯s/
tavutus: lu‧mo‧us / lu‧mous

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lumous	lumoukset
genetiivi	lumouksen	lumousten lumouksien
partitiivi	lumousta	lumouksia
akkusatiivi	lumous; lumouksen	lumoukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	lumouksessa	lumouksissa
elatiivi	lumouksesta	lumouksista
illatiivi	lumoukseen	lumouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lumouksella	lumouksilla
ablatiivi	lumoukselta	lumouksilta
allatiivi	lumoukselle	lumouksille
muut sijamuodot
essiivi	lumouksena	lumouksina
translatiivi	lumoukseksi	lumouksiksi
abessiivi	lumouksetta	lumouksitta
instruktiivi	–	lumouksin
komitatiivi	–	lumouksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	lumoukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	lumous-

Käännökset

1. taika, jonka tekijä alistaa toisen persoonan hallintaansa lumoamalla

englanti: spell, enchantment

ranska: sort m., charme m., enchantement m.

Aiheesta muualla

lumous Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=lumous&oldid=4165330”