luntta
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- paksuhko paperipinkka
- Käsikirjoituksesta on kertynyt aikamoinen luntta.
- Tuo luntta pitäisi perkata ja heittää turhat paperit pois.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlunt̪ːɑ/
- tavutus: lunt‧ta
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luntta | luntat |
| genetiivi | luntan | lunttien (lunttain) |
| partitiivi | lunttaa | lunttia |
| akkusatiivi | luntta; luntan |
luntat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luntassa | luntissa |
| elatiivi | luntasta | luntista |
| illatiivi | lunttaan | lunttiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luntalla | luntilla |
| ablatiivi | luntalta | luntilta |
| allatiivi | luntalle | luntille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lunttana | lunttina |
| translatiivi | luntaksi | luntiksi |
| abessiivi | luntatta | luntitta |
| instruktiivi | – | luntin |
| komitatiivi | – | lunttine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | lunta- | |
| vahva vartalo | luntta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- verbit: luntata
Aiheesta muualla muokkaa
- luntta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-C