lunttaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalunttaaminen (38)
- teonnimi verbistä luntata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lunttaaminen | lunttaamiset |
genetiivi | lunttaamisen | lunttaamisten lunttaamisien |
partitiivi | lunttaamista | lunttaamisia |
akkusatiivi | lunttaaminen; lunttaamisen |
lunttaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lunttaamisessa | lunttaamisissa |
elatiivi | lunttaamisesta | lunttaamisista |
illatiivi | lunttaamiseen | lunttaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lunttaamisella | lunttaamisilla |
ablatiivi | lunttaamiselta | lunttaamisilta |
allatiivi | lunttaamiselle | lunttaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lunttaamisena (lunttaamisna) |
lunttaamisina |
translatiivi | lunttaamiseksi | lunttaamisiksi |
abessiivi | lunttaamisetta | lunttaamisitta |
instruktiivi | – | lunttaamisin |
komitatiivi | – | lunttaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lunttaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lunttaamis- |