Substantiivi

muokkaa

luokitus (39)

  1. luokittamisen tulos; luokituksessa jollekin annettu arvo
    Nostoväen II luokkaan kuului siis luokitukseltaan kahdenlaisia miehiä, ensiksi kaikki C-Iuokan miehet ja lisäksi vielä ne B-luokkaan kuuluvat, joita ei ollut määrätty vakinaiseen palvelukseen.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈluo̯kit̪us/
  • tavutus: luo‧ki‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luokitus luokitukset
genetiivi luokituksen luokitusten
luokituksien
partitiivi luokitusta luokituksia
akkusatiivi luokitus;
luokituksen
luokitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi luokituksessa luokituksissa
elatiivi luokituksesta luokituksista
illatiivi luokitukseen luokituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luokituksella luokituksilla
ablatiivi luokitukselta luokituksilta
allatiivi luokitukselle luokituksille
muut sijamuodot
essiivi luokituksena luokituksina
translatiivi luokitukseksi luokituksiksi
abessiivi luokituksetta luokituksitta
instruktiivi luokituksin
komitatiivi luokituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luokitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
luokitus-

Etymologia

muokkaa

verbi luokittaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

arvoluokitus, ikäluokitus, kalleusluokitus, kantokykyluokitus, luokitusjärjestelmä, luokitusperuste, tautiluokitus, uhanalaisuusluokitus

Aiheesta muualla

muokkaa