Substantiivi

muokkaa

luomus (39)[1]

  1. luomistyön tulos

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈluo̯mus/
  • tavutus: luo‧mus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luomus luomukset
genetiivi luomuksen luomusten
luomuksien
partitiivi luomusta luomuksia
akkusatiivi luomus;
luomuksen
luomukset
sisäpaikallissijat
inessiivi luomuksessa luomuksissa
elatiivi luomuksesta luomuksista
illatiivi luomukseen luomuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luomuksella luomuksilla
ablatiivi luomukselta luomuksilta
allatiivi luomukselle luomuksille
muut sijamuodot
essiivi luomuksena luomuksina
translatiivi luomukseksi luomuksiksi
abessiivi luomuksetta luomuksitta
instruktiivi luomuksin
komitatiivi luomuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luomukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
luomus-

Etymologia

muokkaa

verbi luoda + johdin -mus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

mestariluomus, taideluomus

Aiheesta muualla

muokkaa
  • luomus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39