Katso myös: Luoto

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

luoto (1-F)[1]

  1. pieni, usein autio ja kallioinen saari

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈluo̯t̪o/
  • tavutus: luo‧to

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luoto luodot
genetiivi luodon luotojen
partitiivi luotoa luotoja
akkusatiivi luoto;
luodon
luodot
sisäpaikallissijat
inessiivi luodossa luodoissa
elatiivi luodosta luodoista
illatiivi luotoon luotoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi luodolla luodoilla
ablatiivi luodolta luodoilta
allatiivi luodolle luodoille
muut sijamuodot
essiivi luotona luotoina
translatiivi luodoksi luodoiksi
abessiivi luodotta luodoitta
instruktiivi luodoin
komitatiivi luotoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo luodo-
vahva vartalo luoto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

  • [kari]]
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kallioluoto, lintuluoto, ulkoluoto

Aiheesta muualla muokkaa

  • luoto Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-F