Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

luovutus (39)

  1. rikollisen luovuttamisen toisen maan viranomaisille
  2. (shakki) epätoivoisessa tilanteessa on tehty pelin lopetus
    Ennen oli tapana luovutuksen merkiksi kaataa oma kuningas, mutta tapa ei ole enää yleisesti käytössä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈluo̯ʋut̪us/, [ˈluɔʋutus]
  • tavutus: luo‧vu‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luovutus luovutukset
genetiivi luovutuksen luovutusten
luovutuksien
partitiivi luovutusta luovutuksia
akkusatiivi luovutus;
luovutuksen
luovutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi luovutuksessa luovutuksissa
elatiivi luovutuksesta luovutuksista
illatiivi luovutukseen luovutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luovutuksella luovutuksilla
ablatiivi luovutukselta luovutuksilta
allatiivi luovutukselle luovutuksille
muut sijamuodot
essiivi luovutuksena luovutuksina
translatiivi luovutukseksi luovutuksiksi
abessiivi luovutuksetta luovutuksitta
instruktiivi luovutuksin
komitatiivi luovutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luovutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
luovutus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

alueenluovutus, alueluovutus, elimenluovutus, kiinteistönluovutus, luovutuksensaaja, luovutumerkki, luovutusehto, luovutushinta, luovutuskirja, luovutuslaitos, luovutusmittaus, luovutuspaikka, luovutuspakko, luovutuspaperi, luovutuspuhe, luovutuspyyntö, luovutuspäivä, luovutuspöytä, luovutuspöytäkirja, luovutussopimus, luovutussuoja, luovutustappio, luovutustilaisuua, luovutustodistus, luovutusvaade, luovutusvaatimus, luovutusvero, luovutusvoitto, maanluovutus, pakkoluovutus, perinnönluovutus, rajaluovutus, verenluovutus

Aiheesta muualla muokkaa