lutikka
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- mikä tahansa lutikoiden heimoon (Cimicidae) kuuluva luteiden laji tai sellaisen yksilö
- erityisesti seinälude (Cimex lectularius)
- Lutikka imee verta salaa kohteestaan tämän ollessa vuoteessaan nukkumassa.
- (slangia, elektroniikka) mikropiiri
- Komponentteja ei pedaalin piirilevyllä ole juuri kymmentä enempää. Yksi pieni mikropiiri, muutama vastus, pari konkkaa ja pari muuta lutikkaa. (keskustelupalstaviesti, muusikoiden.net, 2005)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlut̪ikːɑ/
- tavutus: lu‧tik‧ka
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lutikka | lutikat |
| genetiivi | lutikan | lutikoiden lutikoitten lutikkojen (lutikkain) |
| partitiivi | lutikkaa | lutikoita lutikkoja |
| akkusatiivi | lutikka; lutikan |
lutikat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lutikassa | lutikoissa |
| elatiivi | lutikasta | lutikoista |
| illatiivi | lutikkaan | lutikkoihin lutikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lutikalla | lutikoilla |
| ablatiivi | lutikalta | lutikoilta |
| allatiivi | lutikalle | lutikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lutikkana | lutikkoina lutikoina |
| translatiivi | lutikaksi | lutikoiksi |
| abessiivi | lutikatta | lutikoitta |
| instruktiivi | – | lutikoin |
| komitatiivi | – | lutikoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | lutika- | |
| vahva vartalo | lutikka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Mahdollisesti samaa juurta kuin litistämistä tarkoittava verbi lutistaa[1]. Mikropiirille nimi tulee sen ludetta muistuttavasta ulkonäöstä.
Käännökset muokkaa
1. mikä tahansa Cimicidae-heimon lude
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- lutikka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kirsti Aapala: Kieli-ikkuna: Kirppuja, luteita, täitä. Helsingin Sanomat, 23.3.1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2017