lutkutus

Suomi

Substantiivi

lutkutus (39)

lutkuttaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈlut̪kut̪us/
tavutus: lut‧ku‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lutkutus	lutkutukset
genetiivi	lutkutuksen	lutkutusten lutkutuksien
partitiivi	lutkutusta	lutkutuksia
akkusatiivi	lutkutus; lutkutuksen	lutkutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	lutkutuksessa	lutkutuksissa
elatiivi	lutkutuksesta	lutkutuksista
illatiivi	lutkutukseen	lutkutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lutkutuksella	lutkutuksilla
ablatiivi	lutkutukselta	lutkutuksilta
allatiivi	lutkutukselle	lutkutuksille
muut sijamuodot
essiivi	lutkutuksena	lutkutuksina
translatiivi	lutkutukseksi	lutkutuksiksi
abessiivi	lutkutuksetta	lutkutuksitta
instruktiivi	–	lutkutuksin
komitatiivi	–	lutkutuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	lutkutukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	lutkutus-

Etymologia

verbi lutkuttaa (heikko vartalo lutkut|a-) + johdin -us

Käännökset

1. lutkuttaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

lutkutus Kielitoimiston sanakirjassa