mätiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamätiminen (38)
- teonnimi verbistä mätiä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mätiminen | mätimiset |
| genetiivi | mätimisen | mätimisten mätimisien |
| partitiivi | mätimistä | mätimisiä |
| akkusatiivi | mätiminen; mätimisen |
mätimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mätimisessä | mätimisissä |
| elatiivi | mätimisestä | mätimisistä |
| illatiivi | mätimiseen | mätimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mätimisellä | mätimisillä |
| ablatiivi | mätimiseltä | mätimisiltä |
| allatiivi | mätimiselle | mätimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mätimisenä (mätimisnä) |
mätimisinä |
| translatiivi | mätimiseksi | mätimisiksi |
| abessiivi | mätimisettä | mätimisittä |
| instruktiivi | – | mätimisin |
| komitatiivi | – | mätimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |