mäystin
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamäystin (33)
- lenkki, jolla jalkine kiinnitetään sukseen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmæyst̪in/
- tavutus: mäys‧tin
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mäystin | mäystimet |
| genetiivi | mäystimen | mäystimien mäystinten |
| partitiivi | mäystintä | mäystimiä |
| akkusatiivi | mäystin; mäystimen |
mäystimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mäystimessä | mäystimissä |
| elatiivi | mäystimestä | mäystimistä |
| illatiivi | mäystimeen | mäystimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mäystimellä | mäystimillä |
| ablatiivi | mäystimeltä | mäystimiltä |
| allatiivi | mäystimelle | mäystimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mäystimenä (mäystinnä) |
mäystiminä |
| translatiivi | mäystimeksi | mäystimiksi |
| abessiivi | mäystimettä | mäystimittä |
| instruktiivi | – | mäystimin |
| komitatiivi | – | mäystimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mäystime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mäystin- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- mäystin Kielitoimiston sanakirjassa