Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

maaliheitto (1-C)

  1. (urheilu) futsalissa puolustavan joukkueen maalivahdin tehtäväksi annettu palloa heittämällä tehtävä pelinavaus, joka tuomitaan, kun pallo on mennyt hyökkäävän joukkueen pelaajasta yli päätyrajan; vastaa maalipotkua jalkapallossa
  2. (urheilu) jalkapallossa pelisuoritus, jossa maalivahti avaa pelin heittämällä pallon, jonka käsiinsä vangitsemalla on katkaissut pelin etenemisen; ei voida käyttää maalipotkun sijasta, mutta voidaan suorittaa myös potkaisemalla – tällöin pallo on kuitenkin heti käsistä vapauttamisen jälkeen vastajoukkueen pelattavissa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maaliheitto maaliheitot
genetiivi maaliheiton maaliheittojen
partitiivi maaliheittoa maaliheittoja
akkusatiivi maaliheitto;
maaliheiton
maaliheitot
sisäpaikallissijat
inessiivi maaliheitossa maaliheitoissa
elatiivi maaliheitosta maaliheitoista
illatiivi maaliheittoon maaliheittoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi maaliheitolla maaliheitoilla
ablatiivi maaliheitolta maaliheitoilta
allatiivi maaliheitolle maaliheitoille
muut sijamuodot
essiivi maaliheittona maaliheittoina
translatiivi maaliheitoksi maaliheitoiksi
abessiivi maaliheitotta maaliheitoitta
instruktiivi maaliheitoin
komitatiivi maaliheittoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo maaliheito-
vahva vartalo maaliheitto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa