maastaveto

Substantiivi

muokkaa

maastaveto (1-F)

  1. voimailuliike, jossa paino nostetaan maasta lantion kohdalle jalat suoristaen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑːst̪ɑˌʋet̪o/
  • tavutus: maas‧ta‧ve‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maastaveto maastavedot
genetiivi maastavedon maastavetojen
partitiivi maastavetoa maastavetoja
akkusatiivi maastaveto;
maastavedon
maastavedot
sisäpaikallissijat
inessiivi maastavedossa maastavedoissa
elatiivi maastavedosta maastavedoista
illatiivi maastavetoon maastavetoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi maastavedolla maastavedoilla
ablatiivi maastavedolta maastavedoilta
allatiivi maastavedolle maastavedoille
muut sijamuodot
essiivi maastavetona maastavetoina
translatiivi maastavedoksi maastavedoiksi
abessiivi maastavedotta maastavedoitta
instruktiivi maastavedoin
komitatiivi maastavetoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo maastavedo-
vahva vartalo maastaveto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

yhdyssana osista maa (elatiivi) ja veto

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vieruskäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa