maatuska

Suomi

Katso artikkeli Maatuska Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Maatuska

maatuska (13)

puusta valmistettu naishahmoinen nukke, joka on ontto niin, että sen sisälle voidaan asettaa sarja samanlaisia, mutta aina hieman toistaan pienempiä nukkeja
(arkikieltä, joskus halventava) keski-ikäinen tai iäkäs venäläinen nainen
(arkikieltä, halventava) lihava nainen

venäjän sanoista матушка (mátuška, ’äiti’) ja матрёшка (matrjóška, ’maatuskanukke’) < nimestä Матрёна (Matrjóna) < nimestä Матрона (Matrona) < latinan sanasta matrona (’arvostettu avioitunut nainen’) < sanasta mater (’äiti’) < indoeurooppalaisen kantakielen sanajuuresta *mater- (’äitiin liittyvä’)

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	maatuska	maatuskat
genetiivi	maatuskan	maatuskoiden maatuskoitten maatuskojen (maatuskain)
partitiivi	maatuskaa	maatuskoita maatuskoja
akkusatiivi	maatuska; maatuskan	maatuskat
sisäpaikallissijat
inessiivi	maatuskassa	maatuskoissa
elatiivi	maatuskasta	maatuskoista
illatiivi	maatuskaan	maatuskoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	maatuskalla	maatuskoilla
ablatiivi	maatuskalta	maatuskoilta
allatiivi	maatuskalle	maatuskoille
muut sijamuodot
essiivi	maatuskana	maatuskoina
translatiivi	maatuskaksi	maatuskoiksi
abessiivi	maatuskatta	maatuskoitta
instruktiivi	–	maatuskoin
komitatiivi	–	maatuskoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	maatuska-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

1. naishahmoinen puunukkesarja