Wikipedia
Katso artikkeli Mahahaava Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

mahahaava (9)

  1. (lääketiede) mahalaukun tai pohjukaissuolen haavauma

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑhɑˌhɑːʋɑ/
  • tavutus: ma‧ha‧haa‧va

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mahahaava mahahaavat
genetiivi mahahaavan mahahaavojen
(mahahaavain)
partitiivi mahahaavaa mahahaavoja
akkusatiivi mahahaava;
mahahaavan
mahahaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi mahahaavassa mahahaavoissa
elatiivi mahahaavasta mahahaavoista
illatiivi mahahaavaan mahahaavoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mahahaavalla mahahaavoilla
ablatiivi mahahaavalta mahahaavoilta
allatiivi mahahaavalle mahahaavoille
muut sijamuodot
essiivi mahahaavana mahahaavoina
translatiivi mahahaavaksi mahahaavoiksi
abessiivi mahahaavatta mahahaavoitta
instruktiivi mahahaavoin
komitatiivi mahahaavoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mahahaava-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista maha ja haava

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa