Substantiivi

muokkaa

mahorkka (14-A)[1]

  1. venäläinen tupakkalaatu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑhorkːɑ/
  • tavutus: ma‧hork‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mahorkka mahorkat
genetiivi mahorkan mahorkoiden
mahorkoitten
mahorkkojen
(mahorkkain)
partitiivi mahorkkaa mahorkoita
mahorkkoja
akkusatiivi mahorkka;
mahorkan
mahorkat
sisäpaikallissijat
inessiivi mahorkassa mahorkoissa
elatiivi mahorkasta mahorkoista
illatiivi mahorkkaan mahorkkoihin
mahorkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mahorkalla mahorkoilla
ablatiivi mahorkalta mahorkoilta
allatiivi mahorkalle mahorkoille
muut sijamuodot
essiivi mahorkkana mahorkkoina
mahorkoina
translatiivi mahorkaksi mahorkoiksi
abessiivi mahorkatta mahorkoitta
instruktiivi mahorkoin
komitatiivi mahorkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mahorka-
vahva vartalo mahorkka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Sana on laina venäjän sanasta махорка (mahorka). Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt ensi kerran 1850.[2]

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 14-A
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 666. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.