maiva
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaamaiva (9)
- Perämeren muikku (Coregonus albula)[1]
- merimuikun (Coregonus albula) eli muikun Pohjanlahden ja Suomenlahden murtovesissä elävä muotolähde?
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | maiva | maivat |
| genetiivi | maivan | maivojen (maivain) |
| partitiivi | maivaa | maivoja |
| akkusatiivi | maiva; maivan |
maivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | maivassa | maivoissa |
| elatiivi | maivasta | maivoista |
| illatiivi | maivaan | maivoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | maivalla | maivoilla |
| ablatiivi | maivalta | maivoilta |
| allatiivi | maivalle | maivoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | maivana | maivoina |
| translatiivi | maivaksi | maivoiksi |
| abessiivi | maivatta | maivoitta |
| instruktiivi | – | maivoin |
| komitatiivi | – | maivoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | maiva- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |