Substantiivi

muokkaa

majailu (2)

  1. majaileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑjɑi̯lu/
  • tavutus: ma‧jai‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi majailu majailut
genetiivi majailun majailujen
majailuiden
majailuitten
partitiivi majailua majailuita
majailuja
akkusatiivi majailu;
majailun
majailut
sisäpaikallissijat
inessiivi majailussa majailuissa
elatiivi majailusta majailuista
illatiivi majailuun majailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi majailulla majailuilla
ablatiivi majailulta majailuilta
allatiivi majailulle majailuille
muut sijamuodot
essiivi majailuna majailuina
translatiivi majailuksi majailuiksi
abessiivi majailutta majailuitta
instruktiivi majailuin
komitatiivi majailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo majailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi majailla + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • majailu Kielitoimiston sanakirjassa