Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

makeus (40)[1]

  1. se, että on makea

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmɑkeus/ tai /ˈmɑkeu̯s/
  • tavutus: ma‧ke‧us / ma‧keus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi makeus makeudet
genetiivi makeuden makeuksien
partitiivi makeutta makeuksia
akkusatiivi makeus;
makeuden
makeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi makeudessa makeuksissa
elatiivi makeudesta makeuksista
illatiivi makeuteen makeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi makeudella makeuksilla
ablatiivi makeudelta makeuksilta
allatiivi makeudelle makeuksille
muut sijamuodot
essiivi makeutena makeuksina
translatiivi makeudeksi makeuksiksi
abessiivi makeudetta makeuksitta
instruktiivi makeuksin
komitatiivi makeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo makeude-
vahva vartalo makeute-
konsonantti-
vartalo
makeut-

Etymologia muokkaa

sanan makea vartalosta make- ja suffiksista -us

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • makeus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40