Substantiivi

muokkaa

mamma (9)

  1. (arkikieltä) äiti
  2. (arkikieltä) isän tai äidin äiti, naispuolinen isovanhempi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑmːɑ/
  • tavutus: mam‧ma

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mamma mammat
genetiivi mamman mammojen
(mammain)
partitiivi mammaa mammoja
akkusatiivi mamma;
mamman
mammat
sisäpaikallissijat
inessiivi mammassa mammoissa
elatiivi mammasta mammoista
illatiivi mammaan mammoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mammalla mammoilla
ablatiivi mammalta mammoilta
allatiivi mammalle mammoille
muut sijamuodot
essiivi mammana mammoina
translatiivi mammaksi mammoiksi
abessiivi mammatta mammoitta
instruktiivi mammoin
komitatiivi mammoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mamma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

mammamekko, mammanpoika

Aiheesta muualla

muokkaa
  • mamma Kielitoimiston sanakirjassa

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

mamma f. (monikko mamme [luo])

  1. (arkikieltä) äiti

Liittyvät sanat

muokkaa

Latvia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

mamma f.

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

mamma yl. (1) (yks. määr. mamman[luo], mon. epämäär. mammor [luo], mon. määr. mammorna [luo])

  1. (arkikieltä) äiti; emo; äitimuori

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • mamma Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

mamma

  1. pureskella