Katso myös: Manaus

Substantiivi

muokkaa

manaus (39)

  1. henkiolentojen kutsuminen esiin tai karkottaminen loitsujen avulla
  2. kirous, sadattelu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑnɑus/ tai /ˈmɑnɑu̯s/
  • tavutus: ma‧na‧us / ma‧naus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi manaus manaukset
genetiivi manauksen manausten
manauksien
partitiivi manausta manauksia
akkusatiivi manaus;
manauksen
manaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi manauksessa manauksissa
elatiivi manauksesta manauksista
illatiivi manaukseen manauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi manauksella manauksilla
ablatiivi manaukselta manauksilta
allatiivi manaukselle manauksille
muut sijamuodot
essiivi manauksena manauksina
translatiivi manaukseksi manauksiksi
abessiivi manauksetta manauksitta
instruktiivi manauksin
komitatiivi manauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo manaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
manaus-

Aiheesta muualla

muokkaa
  • manaus Kielitoimiston sanakirjassa