Wikipedia
Katso artikkeli Kirous Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

kirous (39)

  1. (magia, uskonto) julki lausuttu toivomus, jonka voimalla pyritään saamaan yliluonnollisella tavalla jokin paha kohtaamaan nimeltä mainittua kohdetta, esimerkiksi henkilöä, paikkaa, eläintä tai esinettä; kyseinen toivomus, jonkun ylle langetettuna
    Muumion kirous lankesi arkeologien ylle.
  2. (magia, uskonto) edellisen toteuttaminen, kiroaminen
  3. (kuvaannollisesti) vitsaus
  4. kirosana
  5. kirosanan käyttäminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkirous/ tai /ˈkirou̯s/
  • tavutus: ki‧ro‧us / ki‧rous

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirous kiroukset
genetiivi kirouksen kirousten
kirouksien
partitiivi kirousta kirouksia
akkusatiivi kirous;
kirouksen
kiroukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kirouksessa kirouksissa
elatiivi kirouksesta kirouksista
illatiivi kiroukseen kirouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirouksella kirouksilla
ablatiivi kiroukselta kirouksilta
allatiivi kiroukselle kirouksille
muut sijamuodot
essiivi kirouksena kirouksina
translatiivi kiroukseksi kirouksiksi
abessiivi kirouksetta kirouksitta
instruktiivi kirouksin
komitatiivi kirouksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiroukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kirous-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa
Alakäsitteet
muokkaa
Vastakohdat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kirous Kielitoimiston sanakirjassa