kirous
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakirous (39)
- (magia, uskonto) julki lausuttu toivomus, jonka voimalla pyritään saamaan yliluonnollisella tavalla jokin paha kohtaamaan nimeltä mainittua kohdetta, esimerkiksi henkilöä, paikkaa, eläintä tai esinettä; kyseinen toivomus, jonkun ylle langetettuna
- Muumion kirous lankesi arkeologien ylle.
- (magia, uskonto) edellisen toteuttaminen, kiroaminen
- (kuvaannollisesti) vitsaus
- kirosana
- kirosanan käyttäminen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkirous/ tai /ˈkirou̯s/
- tavutus: ki‧ro‧us / ki‧rous
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirous | kiroukset |
genetiivi | kirouksen | kirousten kirouksien |
partitiivi | kirousta | kirouksia |
akkusatiivi | kirous; kirouksen |
kiroukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirouksessa | kirouksissa |
elatiivi | kirouksesta | kirouksista |
illatiivi | kiroukseen | kirouksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirouksella | kirouksilla |
ablatiivi | kiroukselta | kirouksilta |
allatiivi | kiroukselle | kirouksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirouksena | kirouksina |
translatiivi | kiroukseksi | kirouksiksi |
abessiivi | kirouksetta | kirouksitta |
instruktiivi | – | kirouksin |
komitatiivi | – | kirouksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiroukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kirous- |
Käännökset
muokkaa1. toivomus, jonka voimalla pyritään saamaan yliluonnollisella tavalla jokin paha kohtaamaan nimeltä mainittua kohdetta
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (magia) loitsu
Yhdyssanat
muokkaaAlakäsitteet
muokkaa- (magia) lumous
Vastakohdat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kirous Kielitoimiston sanakirjassa