vitsaus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavitsaus (39)
- asia, joka vaivaa yl. toistuvasti
- Kirput ovat kaalimaamme jokavuotinen vitsaus.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋit̪sɑus/ tai /ˈʋit̪sɑu̯s/
- tavutus: vit‧sa‧us / vit‧saus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vitsaus | vitsaukset |
genetiivi | vitsauksen | vitsausten vitsauksien |
partitiivi | vitsausta | vitsauksia |
akkusatiivi | vitsaus; vitsauksen |
vitsaukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vitsauksessa | vitsauksissa |
elatiivi | vitsauksesta | vitsauksista |
illatiivi | vitsaukseen | vitsauksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vitsauksella | vitsauksilla |
ablatiivi | vitsaukselta | vitsauksilta |
allatiivi | vitsaukselle | vitsauksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vitsauksena | vitsauksina |
translatiivi | vitsaukseksi | vitsauksiksi |
abessiivi | vitsauksetta | vitsauksitta |
instruktiivi | – | vitsauksin |
komitatiivi | – | vitsauksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vitsaukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vitsaus- |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- vitsaus Kielitoimiston sanakirjassa