Wikipedia
Katso artikkeli Marmori Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Marmorilouhos

Substantiivi

muokkaa

marmori (6)

  1. karbonaattipitoinen kivilaji, jolla on sellainen kovuus ja kiillotettavuus, että sitä voidaan käyttää rakentamiseen ja veistoksiin

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑrmori/
  • tavutus: mar‧mo‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi marmori marmorit
genetiivi marmorin marmorien
marmoreiden
marmoreitten
partitiivi marmoria marmoreita
marmoreja
akkusatiivi marmori;
marmorin
marmorit
sisäpaikallissijat
inessiivi marmorissa marmoreissa
elatiivi marmorista marmoreista
illatiivi marmoriin marmoreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi marmorilla marmoreilla
ablatiivi marmorilta marmoreilta
allatiivi marmorille marmoreille
muut sijamuodot
essiivi marmorina marmoreina
translatiivi marmoriksi marmoreiksi
abessiivi marmoritta marmoreitta
instruktiivi marmorein
komitatiivi marmoreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo marmori-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

marmorikivi, marmorikuula, marmorilaatta, marmorilattia, marmorilouhos, marmoripaperi, marmoripatsas, marmoripylväs, marmorireliefi, marmorisementti, marmoriveistos

Aiheesta muualla

muokkaa
  • marmori Kielitoimiston sanakirjassa