maskuliini

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

maskuliini (5)

  1. (kielitiede) kieliopillinen suku, jota käytetään viitattaessa miehiin; maskuliinisukuun kuuluva sana
  2. miespuolinen henkilö

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈmɑskuˌliːni/
  • tavutus: mas‧ku‧lii‧ni

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maskuliini maskuliinit
genetiivi maskuliinin maskuliinien
partitiivi maskuliinia maskuliineja
akkusatiivi maskuliini;
maskuliinin
maskuliinit
sisäpaikallissijat
inessiivi maskuliinissa maskuliineissa
elatiivi maskuliinista maskuliineista
illatiivi maskuliiniin maskuliineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi maskuliinilla maskuliineilla
ablatiivi maskuliinilta maskuliineilta
allatiivi maskuliinille maskuliineille
muut sijamuodot
essiivi maskuliinina maskuliineina
translatiivi maskuliiniksi maskuliineiksi
abessiivi maskuliinitta maskuliineitta
instruktiivi maskuliinein
komitatiivi maskuliineine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

VastakohdatMuokkaa
LyhenteetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

maskuliinimuoto, maskuliinisuku

Aiheesta muuallaMuokkaa