SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

matkailu (2)

  1. matkustaminen huvitarkoituksessa; matkusteleminen, turismi

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈmɑt̪kɑi̯lu/
  • tavutus: mat‧kai‧lu

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi matkailu matkailut
genetiivi matkailun matkailujen
matkailuiden
matkailuitten
partitiivi matkailua matkailuita
matkailuja
akkusatiivi matkailu;
matkailun
matkailut
sisäpaikallissijat
inessiivi matkailussa matkailuissa
elatiivi matkailusta matkailuista
illatiivi matkailuun matkailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi matkailulla matkailuilla
ablatiivi matkailulta matkailuilta
allatiivi matkailulle matkailuille
muut sijamuodot
essiivi matkailuna matkailuina
translatiivi matkailuksi matkailuiksi
abessiivi matkailutta matkailuitta
instruktiivi matkailuin
komitatiivi matkailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo matkailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

aikamatkailu, automatkailu, avaruusmatkailu, järvimatkailu, kalastusmatkailu, karavaanimatkailu, kotimaanmatkailu, laivamatkailu, leirintämatkailu, maatilamatkailu, matkailuala, matkailuauto, matkailuesite, matkailukausi, matkailukeskus, matkailukohde, matkailuliikenne, matkailumaa, matkailuneuvos, matkailutase, matkailuteollisuus, matkailuvaunu, matkailuyhdistys, seikkailumatkailu, talvimatkailu, ulkomaanmatkailu

Aiheesta muuallaMuokkaa